sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Lihavõtted

Otsikosta ehkä fiksuimmat (eli tuskin ainakaan ketkään suomalaiset) voi päätellä, että nyt vietetään pääsiäistä. Munkin piti monta kertaa tarkistaa sanakirjasta, että toi lihavalta kuulostava sana tosiaan tarkottaa pääsiäistä ja voi kyllä, sitä se meinaa. Nää on just näitä pieniä juttuja, jotka piristää päivää ja saa hymyn huulille kun yrittää opetella viron kieltä. Se on ihan mahtava kieli, mä tykkään!

Virossa pääsiäisen pyhät alkaa aikalailla olla jo pyhäilty, koska huomenna mennään taas normaalisti töihin. Mun pääsiäinen oli tällä kertaa melko nukkumispainotteinen, koska jo tänne tullessani olin aika pahasti kipeenä. Tätä "kurkkuruttoa" kesti vähän vajaa viikon ja eilen koin vihdoin ihmeparantumisen ja voin tosiaan huokasta helpotuksesta, että tää ei näemmä ollutkaan angiina, jes!


Näillä mentiin viime viikko, toivottavasti ens viikolla ei näitä enää tarvita!!


Tänään uskalsin lähtee jo kävellen liikenteeseen, koska kuumetta ei enää mun otsalla ollut. Aurinko paisto tosi kivasti ja oli muutenkin hyvä sää, joten mikä sen parempaa, kun tehdä pieni kävelykierros Tallinnan keskustassa. En olis kestänyt enää yhtään päivää sängyn pohjalla kipeenä makaamista, eli ihana kun tervehdyin just viimeisen vapaapäivän kunniaksi.

Kiertelin Vanhassa kaupungissa ja kiipesin taas vaihteeksi Toompealle kattomaan maisemia. Tein tällasen ihan samanlaisen kierroksen myös joulukuussa ja tästä tuli todella nostalginen fiilis. Nyt vaan sää oli enemmän mun makuun, koska en oo erityisesti talvifanaatikko, vaikka en siitä hirveesti valitakkaan.


Vabaduse väljak



On the top!!

Alexander Nevsky Cathedral

Toompealta lähdin pikkuhiljaa laskeutumaan kohti Raekoja Platsia, jonne kevät on tosiaan jo saapunut, koska lukuisat eri terassit on avattu ja niissä istuskelee läjäpäin ihmisiä nauttimassa auringon paisteesta. Paikalla on paljon turisteja, erityisesti suomalaisia kuulee todella paljon.




Raekoja plats


ja niin se lumi sulaa!!


Tänään oli ihan rento ja mukava vapaapäivä, ilman mitään erikoisia sattumia. Eilen puoleestaan tapahtui huvittava tilanne, joka mua naurattaa vieläkin. Päädyin illalla käymään lähikaupassa ja paluumatkalla mua alkoi seuraamaan joku virolainen mies, joka huuteli mun perään jotain viroksi ja tajusin vaan sen, että se halus jutella mun kanssa. Pysähdyin sitten hetkeksi ja sanoin heti alkuun englanniksi, että sori, mä en osaa puhua viroa. Tän jälkeen mies kysyi, että mistä oon kotosin ja hetken harkinnan jälkeen mainitsin että Suomesta, niin sain vastaukseksi: "No sitten sa puhu soome keelt!!". Puhuttiin siinä hetki sitten suomea ja tän miehen ilme olis ollut kuvaamisen arvoinen kun kerroin, että mä oon töissä täällä Tallinnassa. Se kuulema kuulosti niin väärältä tän henkilön korvaan, että mitä ihmettä suomalainen tyttö tulee Viroon töihin. Tää on mun mielestä aika huvittavaa, koska itse en nää siinä mitään outoa. Ehkä monet ajattelee, että vaan virolaiset raksamiehet matkustaa töihin Suomen puolelle suuremman ansion perässä, mutta ihan hyvin se natsaa näinkin päin. Mä tykkään mun työstä ja työpaikasta, enkä kadu hetkeäkään, että tulin tänne.

Loppujen lopuksi pääsin tästä kaverista eroon, vaikka tosin kyytiä ja seuraakin olisi tarjonnut. Päätin kuitenkin jättää väliin tällä kertaa. Puhelinnumerokin on kuulema noudettavissa kukkakauppiaalta, koska kerroin, etten nyt tähän hätään sitä tarvitse, kiitos kuitenkin tarjouksesta. Kyseisen henkilön puheista mulle tuli mieleen mtv3:n Putouksesta tuttu sketsihahmo Karim. "UH IHANA SOMELAINEN MUIJA!".




...ja näin Putouksen merkeissä on hyvä lopettaa tähän. Oikein hyvää pääsiäistä kaikille! Syökää paljon suklaamunia ja nauttikaa huomisesta vapaasta. Adios amigos!

tiistai 26. maaliskuuta 2013

Back in business


Aloitin tänään mun toisen työharjottelun Tumlaren Tallinnan toimistossa. Toimisto muutti vuoden vaihteessa uusiin tiloihin, eli se sijaitsee nyt aivan Ülemiste-keskuksen vieressä, siis pienen matkan päässä Lennujaamista eli Tallinnan lentokentästä. Uusi toimisto on paljon suurempi kuin vanha ja se koostuu niin sanotusti kahdesta eri ”siivestä”. Työskentelen edelleen Helsinki-tiimissä, jonka huone löytyy toimiston suuremmalta puolelta. Uudet tilat miellyttää ainakin mun silmää eikä toimistossa jo joulukuussa ollut hyvä ilmapiiri ole kadonnut minnekään.

Tänään mulla ja kahdella muulla uudella työntekijällä alkoi koulutus DOSS –järjestelmän käyttöön. Viime harjoittelussa sain pikaisen perehdytyksen, joten nyt oon erittäin tyytyväinen, että pääsen aluksi vielä harjoittelemaan ja kaivelemaan jo ennestään opittua takaisin parempaan muistiin. Järjestelmä on todella looginen ja näin ollen sen käyttäminenkään ei ole erityisen vaikeaa. Muistettavia asioista on kuitenkin melko paljon, mutta hiljaa hyvä tulee. Koulutusta jatkuu nyt vielä pari päivää ja maanantaina siirrytään kukin omiin tiimeihimme.


Welcome to the NEW OFFICE!




Tutut itseopiskelu-paperit taas kourassa, jee!




Kätevä kaveri nimeltään Keycard, jota uudessa toimistossa tarvitaan jopa hissin käynnistämiseen..

Lõõtsa 2a, kevyt voittajafiilis kun löysin perille ilman karttaa ja navigaattoreita. JES!

Harjoitteluni ajan asustelen alivuokralaisena Nõmmessa, josta kuljen kahdella eri bussilla töihin jokaisena aamuna. Ensimmäinen etappi kestää puolisen tuntia ja seuraava puolestaan noin 10 minuuttia. Matka on suurin piirtein yhtä pitkä, minkä olen tottunut kulkemaan myös Suomen päässä kouluun mennessäni. Asun virolaisen kummisetäni tuttavan omakotitalon toisessa kerroksessa, jossa mulla on oma huone ja kylppäri vapaasti käytettävissä. Oon todella tyytyväinen tähän asumismuotoon, koska hotellissa asuminen ei olisi tällä jaksolla tullut kuuloonkaan. Hotellissa majailu tulee ennen kaikkea kalliiksi ja on pidemmän päälle myös puuduttavaa.

Pidän paljon Nõmmessa asumisesta. Asun pienellä ja idyllisellä omakotitalo alueella, jossa on varsin rauhallista, mutta silti täällä on palveluita lähettyvillä. Ruokakaupan lisäksi vierestä löytyy myös uimahalli, pari ravintolaa ja kapakkaa ja vähän matkan päässä on Järve-keskus, jossa on mahdollista harrastaa pientä shoppailua. Shoppailua suosisin tosin mieluummin keskustassa tai suuremmissa ostoskeskuksissa, jotka eivät nekään ole kaukana täältä.


my room
 

Kotikatu, täälläpäin onkin sit astetta enemmän lunta kun keskustassa..


Tää on ihan paras, koska ilman sitä en olis varmaan koskaan jäänyt oikeella pysäkillä pois, kun tulin kämpille ekaa kertaa yksin. Heti kun bussi ajaa tän kebulandian ohi, niin pitää painaa nappia.

Ensimmäinen hankintani tänään töiden jälkeen oli kuukauden bussikortti, koska julkinen liikenne on ilmaista vain kaupungin virallisille asukkaille. Lippu maksaa 25 euroa kuukaudessa, joka on vajaa puolet halvempaa kuin Suomessa. Julkinen liikenne toimii hyvin ja busseja täältä Nõmmesta keskustaan kulkee kaksin kappalein ja monta kertaa tunnissa. Ruuhka-aikaan (eli juuri silloin kun itsekin pääsen töistä) bussit on tupaten täynnä ihmisiä ja välillä sekaan mahtuminen tuntuu lähes mahdottomalta ajatukselta. Ajoteiden rosoisuuden vuoksi täpötäydessä bussissa seisominen on hieman pelottavaa, mutta omalla tavallaan sekin ihan hauska kokemus. Ei sen puoleen, etteikö olisi täysissä busseissa tottunut matkustamaan, koska onhan meilläkin VR, joka saa junasta ja sen matkustajista aikaan sillipurkki-asetelman laittamalla lyhyimmän mahdollisen junan liikennöimään neljän ja viiden välillä iltapäivällä. Hehheh. 


Ühiskaart

Näin alkuvaiheessa ajattelin tänne blogiinkin jo paljastaa, että mun kaksi kuukautta kestävä työharjoittelu venyy nyt viiteen kuukauteen. Oon jäämässä Tallinnaan kesätöihin, joka tarkoittaa sitä, että palaan Suomeen aikaisintaan elokuun lopussa. Aluksi kun idea lähti liikkeelle, niin en ollut vielä varma, että miten suhtautua asiaan. Hetken miettimisen jälkeen kuitenkin tajusin, että kuinka hieno mahdollisuus tämä onkaan. Harvoin pääsee näin helposti ulkomaille pidemmäksi aikaa ja vielä Tallinnaan, joka on aivan ihana ja valloittava kaupunki, etenkin kesäaikaan. Plussaa on myös se, että jos iskee koti-ikävä, niin koti ei ole koskaan kaukana. Mielestäni kyseessä on todellakin tarttumisen arvoinen mahdollisuus, joten ei muuta kuin Carpe Diem ja jätetään suosiolla se paluulippu tähän hätään hankkimatta!


yeah!

maanantai 25. maaliskuuta 2013

Tallinn Calling!

Noin kolme tuntia sitten mun tie vei taas tänne meren eteläisemmälle puolelle, eli Tallinnaan. Laivamatka sujui tosi mukavissa merkeissä ja odotan innolla, et mitä tää kevään harjottelu tuo tullessaan. Huomen aamulla suuntaan kohti Tumlaren uutta toimistoa. Ihanaa nähdä taas nää kaikki jo ennestään varsin tutut maisemat pitkästä aikaa, viime kerrasta onkin jo yli kolme kuukautta. Kivaa olla täällä taas!


Laivamatkan paraskaveri (Y)

Oli muuten melko jäistä, jonka takia koko laiva täris aika hullun lailla...

Tää oli nyt tällanen pikainen infopostaus mun paluusta, mut myöhemmin kuulette varmasti taas lisää mun duunista ja muutenkin arkielämästä täällä Tallinnassa. Onhan tässä aikaa vielä monta kuukautta, pysykää kuulolla. ;)