A phone call

Eilen sain töissä vähän esimakuu siitä, että mitä tää työ on, kun kaikki ei meekkään ihan niinkun matka-aikataulussa on suunniteltu. Joskus esimerkiks oppaat kieltäytyy työtehtävästä syystä tai toisesta, mutta siinä tapauksessa homma selvii sillä, että varataan tilalle uusi opas. Eilinen tilanne oli kuitenkin vähän spesiaalimpi.

Sain soiton toimiston "puhelintytöiltä", että yksi japanilainen TC (ryhmänjohtaja) haluu puhuu mun kanssa. Alkuun vähän mietin, että mitähän ihmettä, mutta sitten tajusin, että kyseessä on mun tekemä tour, joten tottakai ongelmatapauksissa halutaan tavottaa ns. vastuuhenkilö.

Tällä kertaa ryhmänjohtajan asia koski asiakkaan kadonnutta matkalaukkua ja hän kertoi, että laukku olisi haettavissa Helsinki-Vantaan lentokentältä puolen päivän aikaan. Kysymys siis kuului, että kuka hakee ja miten laukku saadaan oikealle omistajalleen. Tässä vaiheessa pyysin työssäoppimisohjaajaltani apua, joka hoiti tilanteen kuntoon. Menin pieneen paniikkiin, joten kiva kun mua autettiin.

Tapahtuman jälkeen ohjaajani kertoi mulle vastaavia tilanteita, jotta tulevaisuudessa tiedän, että kuinka toimia. Tämän jälkeen ohjaajani sai myös soiton eräältä ryhmänjohtajalta, joka halusi vaihtaa illan ohjelman aikataulua. Sitten yhteisvoimin soittelimme alihankkijoille, että onko tämä mahdollista. Sain siis siinä hieman harjotusta, joten ensi kerralla luulen osaavani hoitaa tämän tyyppisiä tilanteita itsenäisesti.

"Hello. How can I help you?"

Kaikki ei siis aina mee niinkuin Strömsössä ja erilaisiin sattumiin on varauduttava. Harjoitus tekee mestarin ja nyt nenä kohti uusia haasteita!