keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Ma saan aru!

Nyt viime päivien aikana oon huomannu pientä kehitystä mun viron kielen ymmärtämisessä. Puhua sitä en osaa, mutta päivä päivältä opin ymmärtämään aina vaan paremmin ja paremmin. Käyn aika useita kertoja viikossa jollain tunnilla Reval Sportissa ja sieltä jää käteen aina uusia sanoja. Lisäks niinä aikoina kun oon yksin kämpillä useemman päivän, niin kattelen jonkun verran virolaisia ohjelmia telkkarista. Niissä kuulee ja oppii kivaa arkielämän sanastoa, jonka avulla keskusteluista saa yleensä pääpointin selville.

Ymmärtäminen tyydyttävä, lukeminen hyvä ja puhuminen nolla, näillä "taidoilla" on hyvä jatkaa eteenpäin. Ehkä mä vielä jonain kauniina päivänä pystyn osallistumaan keskusteluihin viron kielellä. Viro kuulostaa hauskalta, vaikka tosin näin suomalaisen korvin välillä on pokassa pidättelemistä, kun joku neutraali viron kielinen sana saattaakin tarkottaa suomeksi jotain ihan muuta...

Joulukuun kohdalta löytyy tarkempi postaus viron kielestä, mutta tässä nyt kuitenkin vielä pari kuvaa aiheeseen liittyen.

Paikallinen sanomalehti ÄRIPÄEV!


Haluaisitko koiran? - Ei kiitos. Täällä mun asuinpaikassa melkein joka naapurilta löytyy vahtikoira. Sellaseen rähjäävään koirakuoroon on aina erittäin mukavaa herätä sunnuntai aamuisin. Hehheh. No okei, ihan sulosia ne kuitenkin on.

Kun yksi P ei riitä


Saisko olla hierontaa ja solariumia?


Kas teie lounasöök oli maitsev?

Jah Jah! Kyllä se oli..


Terveyteni hyväksi? Hieno homma.

Mutta suomen kielihän on loogisin...tai ehkä ei sittenkään.


Kaikkiaan mulla sujuu täällä hyvin, vaikka välillä kevyt ikävä painaakin päälle. Mun äiti kävi moikkaamassa mua täällä sunnuntaina ja seuraavana viikonloppuna saan myös vieraan, tällä kertaa mun siskon. Kiva kun Tallinna on niin lähellä ja meri on mahdollista ylittää tosi helposti jos siltä tuntuu.

Mulla oli maanantaina synttärit ja töissä mua muistettiin kukkakimpulla.  Nyt mun työpöydällä komeilee iso kimpullinen värikkäitä tulppaaneja, jotka on tosi nättejä. Muutenkin tää oli ihana ylläri.


Aitäh!

Ainoa tie on ylöspäin, eiks se niin mee myös viron kielen opiskelussa. Päivä kerrallaan ja hyvä tulee, luovuttaminen ei ole vaihtoehto. Hahaha.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti