Skillnader mellan olika länder

Täällä tää eri kielien kirjo vaan kasvaa, sillä törmäsin kaupungilla ekaa kertaa tähän aikaan vuodesta italialaisiin turisteihin. Oli ihana kuulla sitäkin kieltä pitkästä aikaa, se meinaan kuuluu mun suosikkeihin. Yritän tässä tän kaiken ohella ylläpitää myös mun ruotsin kielen taitoa, koska kevään ylppärit lähestyy uhkaavasti. Ajattelinkin siis piristää teitä mun blogin seuraajia tollasella ihanalla ruotsin kielisellä otsikolla, jonka avulla päästään tän postauksen aiheeseen, eroihin Suomen ja Viron välillä.

Ensimmäisenä varmaan monelle tulee mieleen melko suuri ero Viron ja Suomen hintatason välillä. Myönnettävästi Virossa on halvempaa esimerkiks käydä kampaajalla ja käyttää muita vastaavia palveluita ja ruoan hinta on alhasempi, söi sitten ulkona ravintolassa tai kävi ostamassa valmisruokaa tai raaka-aineita supermarketista. Monen suomalaisen suurin motiivi lähtee pikareissulle Tallinnaan, eli alkoholi, on myös edullisempaa. Asuntojen vuokra-hinnat tuntuu olevan melko matalat, riippuu tottakai myös asunnon sijainnista. Virolaisen keskiverto kuukausipalkka on kuitenkin melko pieni verrattuna suomalaiseen, silloin siis luonnollisesti myös hintataso on alhaisempi.

Kahvi on aika perustuote, jota ainakin ite kulutan aika paljon päivässä. Täällä kahvi, erityisesti erikoiskahvit, on halvempia kun Suomessa. Taas toki riippuu kahvilasta, mut yleisellä tasolla näin on. Kävin yks päivä Robert's Coffeessa juomassa Chai Laten kolmella eurolla, joka Suomessa samassa yrityksessä maksaa vähän yli neljä. Muissa paikoissa, joissa oon käynyt saa erikoiskahveja alle kahdella eurolla.

Nyt kun on talvi, niin oon pistäny merkille pari asiaa lumeen liittyen. Suomessa välillä kuulee ja tulee itsekin valitettua, et eikö kaupunki saa näitä kävelyteitä aurattua, kun kerta lunta sataa non-stoppina näin paljon. Toista se on kuitenkin tässä kaupungissa, jossa kävelytiet näyttää yleisesti tältä...

Täällä saa välillä kahlata oikein kunnolla, mut sekin on mun mielestä pelkkä asenne kysymys. Lunta tulee, eikä sille voi mitään, pitää sit vaan laittaa kunnon kengät jalkaan ja olla marisematta. Jos on kiire jonnekin, niin kannattaa varata tarpeeks aikaa, koska toi lumen määrä hidastaa vauhtia yllättävän paljon. Mut mikäs kiire tässä nyt olis, valmiissa maailmassa.

Here I come lumihanki!

Ite en oo omin silmin nähny yhtäkään "aurausautoa" tuolla liikenteessä, mut siihen oon törmännyt, et ihmiset auraa lunta lumikolilla ihan omin voimin pitkin katuja. Tällasta en oo koskaan nähny tapahtuvan Suomessa, paitsi kerrostaloalueiden parkkipaikoilla. Melkein hatun noston arvonen asia.

Mitä tulee liikenteeseen täällä, niin muutaman kerran oon melkein jäänyt auton alle, mut ihan omasta syystä kuitenkin. Välillä kun ylitän tietä, niin huomaan vasta puolessa välissä et oho, tää ei ookkaan suojatie. Jotenkin tuntuu luonnolliselta, et siinä olis ja kun täällä ei aina oo maassa valkosia viivoja suojatien merkkinä edes liikennevaloissa, niin siihen ei voi luottaa. Pitää vaan seurata tarkkaan merkkejä, monissa liikennevaloissa esimerkiks näkyy sekunnit, et millon väri vaihtuu. Onneks kuitenkin suojatien tunnistaa aina sen liikennemerkistä ja niissäkin huomasin pienen eron verrattuna niihin, mitä meillä päin on pystyssä katujen varsilla.

Virolainen versio (vasemmalla) näyttää vähän letkeemmältä ja rennommalta.

Tähän loppuun vielä kaupoissa asioimisesta sen verran, et aluks tuntu tosi oudolta, et kauppojen kassatädit ei usein ota rahaa vastaan käsin, vaan se ojennetaan kassalla olevaan telineeseen. Toinen ero Suomeen verrattuna on myös se, et täällä kassatyöntekijät ei aina tervehdi, ota katsekontaktia tai edes hymyile asiakkaalle palvelutilanteessa. Tottakai tätä tapahtuu myös Suomessa, mutta välillä siitä nousee melkonen haloo ja palautelaatikot täyttyy negatiivisilla kommenteilla, kun taas täällä tuntuu, et asiaa ei noteerata ollenkaan. Tosin täälläkin oon asioinut kaupoissa, joissa oon saanut aurinkoista palvelua, joten eipäs yleistetä liikaa...

Jotkut eroista näkyy siis paremmin kun toiset, osa on pieniä ja osa taas suurempia eroja. Kulttuurieroihin voisin palata vielä myöhemmin. Tere õhtust!